Hurtti-ukko Mikkelistä korvasi itsensä kenraalin

”Nuotiolla puuttunut ei juttu, missä Hurtti-vanhus istui vaan….”

Nuo J.L. Runebergin säkeet Vänrikki Stoolin tarinoista tulivat väistämättä mieleen, kun katsoi ja kuunteli televisiosta 101-vuotiasta sotaveteraania Hannes Hynöstä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla presidentinlinnassa. Kas siinäpä mies, joka ei turhasta hätkähdä ja uskaltaa olla oma itsensä myös ns. yhteiskunnan isokenkäisten edessä. Tuskinpa lie Joroisissa syntynyt ja Mikkelin maalaiskunnassa maanviljelijänä itsensä ja perheensä elättänyt mies Vänrikki Stoolin tarinoita kovin usein lukenut, vaan on kasvanut pikku hiljaa sadan vuoden aikana meidän aikamme Hurtti-ukoksi.

Savolainen rivimiesveteraani hurmasi Linnan parituhatpäisen juhlakansan ja tv:nsä ääressä juhlineen parimiljoonaisen Suomen väärentämättömällä savolaisella puheenparrellaan kuulijansa yhtä lailla ja yhtä välittömästi kuin edesmennyt jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth aikanaan vastaavassa tilanteessa halkinaisella puheellaan ja sorauttavalla ärrällään.

Sitä juohtuu kysymään, mistä näitä aitoja tyyppejä riittää? Savostapa tietenkin, mistä muualta. Kaksi vuotta Hynöstä paljon nuorempi savolainen, pielavetinen keihäänheittäjä Antti Ruuskanen, oli Linnan juhlien halutuinta juttuseuraa ja olisi ollut vielä tänäkin vuonna, ellei satavuotiasta Hynöstä kutsuttu pitoihin mukaan.

Kiitokset eteläsavolaisille veteraanityön tekijöille, että hoksasivat lähettää hevosmies Hynösen vielä näin hyvissä ajoin, kun muisti pelaa ja huumori on tallella. Seuraavan sadan vuoden päästä se olisi ollut jo myöhäistä. Ilomantsilainen Mannerheimin ristin ritari Onni Määttänen oli Mikkelin miehen veroinen tervaskanto. Kerrotaan, miten hän oli ollut kotipitäjässään joillain veteraanijuhlilla paikallisessa kylpylässä, jossa häntä oli tullut tervehtimään komea naishenkilö. ”Muistatteko minut”, tämä rouva oli kysynyt satavuotiaalta ritarilta? ”En meinannut tuntea, kun sinulla on vaatteet päällä.”

Seppo Kononen